Tehdassaaren Kekrijuhlat Nokialla 4.11.23.

Sanotaan, että ex-tempore reissut ovat parhaimpia ja näinhän se on! Näin seuraamani yrittäjän sivuilla torstai illalla maininnan Tehdassaaren Kekrijuhlista ja kuulin kutsun lähteä tapahtumaan heti siltä sekunnilta. Laitoin vielä illalla viestiä tapahtuman järjestäjille ja sain aamulla vastauksen, että yhdelle myyjälle löytyy vielä tilaa. Asiat soljuvat monesti kuin itsestään kun kuuntelee saamaansa ohjausta.

Niinpä lähdimme Pyhäinpäivän aamulla yhdeksän jälkeen ajelemaan vesisateessa kohti Nokiaa tyttäreni Viivin kanssa. Matka sujui leppoisasti ja nopeasti edesmenneitä rakkaita muistellen. Kun itsellä on ikää yli 40-vuotta, alkaa edesmenneitä läheisiä olla jo aika paljon. Ajellessani soin heille kaikille hetken ajatuksissani, yhteisiä muistoja miettien. Kiitollisuus olikin päällimmäinen tunne ihan koko päivän.

Saapuessamme Tehdassaareen ihastuin paikkaan heti. Voit lukea Tehdassaaren historiasta tästä lisää. Kekrijuhlat vietettiin vanhassa puusepänverstaassa, jossa nykyään toimii tunnelmallinen kahvila. Linkin takaa löydät myös siitä lisää tietoa. Päivään sisältyi aitoja ja lämminhenkisiä kohtaamisia ja olen kiitollinen jokaisesta. Kauppa kävi hyvin ja hyviä keskusteluja syntyi myös. Sydäntäni lämmitti erityisesti asiakkaiden maininta siitä, että tulivat varta vasten Sielun Enkeliä varten piipahtamaan ostoksilla. Kiitos!

Monet miettivät kysellessään mistä tulen, että miksi lähden ajelemaan välillä satojenkin kilometrien päähän. Vastaus on yksinkertainen. Kivijalkaliikkeen ovi tuntuu käyvän yhä harvemmin ja koska yritystoiminnan on tarkoitus elättää minua ja perhettäni, on keksittävä ratkaisuja kannattavuuteen. Tapahtumien myynti saattaa monesti yhdeltä päivältä olla yhtä suuri kuin mitä myisin viikon aikana kivijalassa, joten ilomielin ajelen kauemmaksikin. Kivijalan kannattavuus onkin koko ajan ollut tapetilla tämän vuoden ja ensi vuonna siihen tulee muutoksia. En ole kuitenkaan sulkemassa ovia kokonaan, siihen ei ole pelkoa. Kivijalan aukioloihin tulee kuitenkin suuria muutoksia alkuvuodesta ja tulossa on myös uutta toimintaa ja vapautan aikaa tekemilleni hoidoille entistä enemmän. Sieluni tehtävä on kuitenkin hoitaminen ja opettaminen, joten kuuntelen ohjausta (jos kysytään henkioppailtani, he ovat joutuneet takomaan päätäni seinään kanssani kuluvana vuonna useasti) minne suuntaan polkuni vie.

Parasta messujen ja hyvinvointipäivien kohtaamisissa ovatkin avoimin sydämin kulkevat ihmissielut, jotka ottavat tietoa ja ohjausta vastaan, jota kauttani heille tarjotaan. Kun uskaltaa avata sydämensä, kokee elämässään huikeita asioita.

Rakkautta, valoa ja mielen avoimuutta toivottelee, Susanna